Ihmisen valinnat eri koirarotuja jalostaessaan ovat vaikuttaneet rakenteeltaa eri tyyppisten koirien kehittymiseen. Useat tämän päivän seurakoirarodut ovat muovautuneet rakenteeltaan ihmissilmään miellyttäviksi, eikä niiden rakenteen kehittämisessä ole otettu niinkään huomioon toiminnallisuutta. Em. seikasta johtuen onkin kehittynyt rotuja, joiden ihmissilmää miellyttävä kauneus on mennyt terveydellisten seikkojen edelle.
Koirat voidaan jakaa karkeasti kolmeen rakenteellis-toiminnalliseen tyyppiin anatomiansa ja käyttötarkoituksensa perusteella.
LAUKKATYYPILLE on ominaista ruumiin linjojen ellipsinmuotoisuus. Koirat tyypiltään nopeita. Tyypillisimpiä vintikoirat.
KESTÄVÄ RAVAAJATYYPPI on suorakaiteen muotoinen. Yleensä hyvin kulmautunut. Rungon pituus on suurempi kuin säkäkorkeus. Tyypillisesti kestävä koira. Tyypillisin saksanpaimenkoira.
VOIMATYYPPIEJÄ ovat mm.mopsi ja englanninbuldoggi. Rintakehä usein lyhyt ja vahva. Rakenne näyttää koostuvan ympyröistä.Ensisijainen ominaisuus on voimakkuus.
Nykyisissä koiraroduissa on jalostuksen seurauksena usein ominaisuuksia kaikista perustyypeistä.
Koiran liikkeistä voidaan nähdä loukkaantumiset, alkavat sairaudet ja vaivat. Oikealla liikkeiden tulkinnalla pystytään myös silmämääräisesti arvioimaan anatomisia puutteita.
Tasapainoinen liikuntatapa olisi toivottavaa kaikille roduille.
Koiran epätasapainossa oleva rakenne näkyy mm. liikeratojen vääristyminä: koira joutuu hakemaan tasapinoisen asennon ja sovittamaan askeleensa jotta pääsisi etenemään, eikä tuntisi kipua.
Koiran liikkeiden ja tasapainoisuuden kannalta on tärkeää, miten koiran etu-, ja takakulmaukset sopivat toisiinsa, kaulan ja rungon pituus ja koiran korkeus suhteessa kulmauksiin.
Kulmausten suhde vaikuttaa lihasten kiinnittymiseen luustokohtiin.
Hyvät kulmaukset antavat lihaksille enemmän ulottuvuuksia. Huonot kulmaukset johtavat lihasten koon pienenemiseen koska lihaksella on pienempi tartunta-alue. Tämä on virhe jota ei pysty liikunnallakaan korjaamaan, sillä lihaksen kasvu tapahtuu paksuudessa, mutta leveys-suunnan kasvuun on esteenä lihaksen kiinnitystapa.'
Koiralla on kaikenkaikkiaan noin 300 luuta. Lihakset, jänteet ja nivelsiteet kiinnittyvät luihin. Luuston tehtävänä on toimia elimistön tukirankana ja suojata sekä sisäelimiä että aivoja. Yhdessä lihasten, nivelien ja jänteiden kanssa luusto mahdollistaa kehon liikkeet. Lisäksi luusto on elimistön merkittävin mineraalivarasto.
Koiran luuston eri kokonaisuuksia:
SELKÄRANKA muodostuu kaula-, rinta-, lanne-, risti-, sekä häntänikamista.
Kaulanikamia on 7, niiden tehtävänä on liittää pää runkoon ja ne vastaavat kaulan ja pään liikkeistä.
Rintanikamia on 13, kylkiluut niveltyvät rintanikamiin.
Lannenikamien lukumäärä on 7. Lanneranka toimii useimpien liikkeiden keskuksena ja vastaa painon jakautumisesta.
Ristinikamat muodostuvat 3 erillisestä luusta, jotka ovat liittyneet yhteen ja muodostavat ristiluun
Häntänikamien lukumäärä vaihtelee hännän pituudesta riippuen. Häntänikamat osallistuvat tasapainon säätelyyn.
RINTAKEHÄ: Selkänikamat, kylkiluut ja rintalasta muodostavat vartalon luuston
ETURAAJAN LUUSTOon kuuluvat lapaluu, olkaluu, kyynärvarsi (muodostuu kyynärluusta ja värttinäluusta), ranteen luut, välikämmenen luut sekä varpaiden luut.
LANTIO muodostuu kolmesta osasta: suoliluu, häpyluu ja istuinluu.
TAKARAAJAN LUUSTOoon kuuluvat reisiluu, polvilumpio, sääriluu, pohjeluu, kinner, välijalka sekä varsvasluu.
Lihastyössä tarvitaan runsaasti energiaa tuottavia ravinteita ja happea. Myös kuona-aineet on kyettävä poistamaan. Tästä syystä lihaskudoksessa on runsas verisuonia. Jos normaali soluaineenvaihdunta ja verenkierto estyy, kuona-aineet kasautuvat alueelle syntyy lihaskovettumia.
Lihassolut, jotka muodostavat lihaskudoksen ovat joko poikkijuovaisia tai sileitä. Suurin osa lihaskudoksesta on poikkijuovaista. Sen avulla tapahtuu liike. Sileää lihaskudosta on mm. verisuonten ja sisäelinten seinämissä
Lihasrungon molemmissa päissä on aina jänteinen osa, joka on selkeä jänne tai koostuu vähäisestä sidekudoksesta. Tämän em. osan avulla lihas kiinnittyy luiden harjanteisiin ja kyhmyihin tai rustoon.
Lihaksen supistusvoima on riippuvainen lihaksen paksuudesta ja vastaavasti liikelaajuus pituudesta. Lihasharjoittelu kasvattaa lihaksen paksuutta lisäämällä lihassyiden määrää.
Useimmat lihakset toimivat pareittain tai ryhmittäin, vastavaikutusperiaatteella.
Koiralla on noin 500 lihasta, joista liikkeen aikaansaamiseksi tarvitaan noin 300:aa lihasta.
